Key Characteristics of Steiner Waldorf Education
Edellisistä nostoista sekä steinerkasvatuksesta laajemmin voi lukea lisää Steinerkoulun ABC – leikistä luovaan ajatteluun -kirjasta (Jarno Paalasmaa, INTO-kustannus, 2019).
KIRJAA ON SAATAVILLA MYÖS USEISTA STEINERKOULUISTA JA STEINERKASVATUKSEN LIITOSTA.
Todellinen maailma ympärillämme on täynnä kiinnostavia ilmiöitä. Ympäristön ja elämän havainnointi on lapsille luontaista. Maailma on täynnä ihmeitä! Havainnointi on pienelle lapselle tie jäljittelyyn ja oppimiseen. Lukioikäisten nuorten jalat pysyvät maassa konkreettisten havaintojen kautta. Steinerkasvatuksessa maailmaa havainnoidaan jatkuvasti. Lapsi ja nuori harjoittaa havainnointikykyään
Steinerkasvatuksen keskeisin tavoite on vapauteen kasvattaminen. Se ei tarkoita ns. vapaata kasvatusta – vapaus ei ole menetelmä, vaan päämäärä. Tavoitteena on kasvattaa itsenäisesti ajattelevia aikuisia, jotka ymmärtävät oman toimintansa syyt ja seuraukset ja ottavat niistä vastuun. Pyrkimyksenä on, että jokainen luo itse oman maailmankuvansa ja
Ikäkausiopetus tarkoittaa juuri sitä – että jokaisella ikävaiheella on omat kehityksen askeleet, jotka otetaan huomioon opetuksen ja kasvatuksen käytännöissä. Jäljittelystä edetään asteittain itsenäiseen tekemiseen ja ajatteluun. Steinerkasvatuksen menetelmät perustuvat ihmisen tietoisuuden evoluutioon. Varhaiskasvatus Alle kouluikäisen lapsen kasvun painopiste on fyysisessä kasvussa, tahdon ja toiminnallisuuden alueella.
Steinerkasvatuksessa on tärkeää saada ihminen kokonaisvaltaisesti mukaan oppimistapahtumaan. Sen lisäksi, että opetuksessa pyritään puhuttelemaan ajattelua, tunnetta ja tahtoa – on tärkeää, että ihminen oppii käyttämään kehoaan monipuolisesti. Alkuopetuksessa steinerkouluissa käytetään yleisesti muuntuvaa luokkatilaa, jossa perinteisten pulpettien sijasta on penkit. Luonnossa liikkuminen kuuluu säännölliseen koulurutiiniin varsinkin
Steinerpäiväkoti ja -koulu muodostavat aina yhteisön, jossa kokonaisuus rakennetaan yhdessä: lapsien, vanhempien ja työntekijöiden kanssa. Tuttu ja turvallinen yhteisö antaa mahdollisuuden ruohonjuuritason kansalaistoimintaan – vanhemmat voivat olla halutessaan merkittävä osa yhteisön toimintaa. Lasten kasvaessa vertaisyhteisöllä on iso merkitys myös vanhemmille. Steinerkasvatus on yhdessä kasvamista. ”Arvostan
Mikä on se ihmelääke, joka auttaa oppimisessa? Se on ilo. Steinerkasvatuksessa lapsi ja nuori näkee oman tekemisensä ja oman edistymisensä – omien kättensä jäljet ja voi iloita niistä. Se, että ollaan ja tehdään yhdessä tuottaa iloa. Iloita voi niin monesta asiasta – ja on tärkeää
Keskustelu, kuuntelu ja kohtaaminen ovat steinerkasvatuksen ytimessä. Se edellyttää kiireettömyyttä ja läsnäoloa hetkessä. Lapsen ja nuoren suhde itseen, toisiin ihmisiin ja ympäristöön kasvaa kohtaamisissa. Opettajan ja kasvattajan tärkein tehtävä on yhteyden luominen lapseen ja nuoreen. VARHAISKASVATUKSESSA Steinerpäiväkodin päivässä on monia hetkiä, jolloin lapsi tulee aidosti
Toimeen tarttuminen. Itse tekeminen omin käsin. Steinerkasvatuksen työtavat tukevat monipuolisesti erilaisia työskentelytaitoja. Ponnistellen syntyy valmista. Toiminnallisuus tekee lapsesta ja nuoresta aktiivisen toimijan. VARHAISKASVATUKSESSA Steinerpäiväkodeissa leivotaan ja laitetaan, siivotaan ja tehdään kädentöitä. Puuhataan ulkona ja leikitään, leikitään, leikitään. Steinerpäiväkodissa on aina menossa jotakin. Valmistellaan vuodenaikajuhlia,
Kasvatuksen tärkeimpiä tehtäviä on herättää ja pitää yllä lapsen ja nuoren kiinnostusta maailmaa ja sen ilmiöitä kohtaan. Kyky hämmästyä ja ihmetellä on portti motivoituneeseen uuden oppimiseen. VARHAISKASVATUKSESSAlapsen kiinnostus maailmaan herää jäljittelyn kautta. Lapsi seurailee luontaisesti läheisten ihmisten puuhia ja kiinnostuu niistä. Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa kiinnitetään