Steinerkasvatus Suomessa ja maailmalla, miten korona-aika on vaikuttanut?
Millaista on kasvatusviisaus kiireisille steinerkasvatuksen näkökulmasta
Kasvu eettiseen vastuuseen steinerkasvatuksessa, mitä se on?
Steinerkoulun luokanopettaja Johanna Leppänen kertoo mikä on opettajan sydämenasia? Miten auttaa lasta vahvistamaan itsessään olevaa hyvää?
Steinerlukiolainen Anders Rahijärvi pohtii miten nuoret tulevat tietoisemmiksi erilaisista elämän mahdollisuuksista eri puolilla maailmaa.
Onko meidän ympäristömme liian valmis? Jättääkö se tilaa lasten leikeille? Voisiko olla, että monimuotoisella luonnolla on yhteys myös terveyteemme? Muun muassa näitä kysymyksiä käsittelee Kati Heikkilä-Huhta tässä artikkelissa. Mikä näky yhdistää usein steinerpäiväkotien ja -koulujen pihoja, ympäri maailman? No siellä täällä lojuvat kepit. Käpykasat. Majaviritelmät.
Opettamassa vai oppimassa? Kevään yhteishakujen alkaessa ajatukseni siirtyvät hiljalleen työvuoden viimeiseen päivään ja opettajan elämässä jatkuvasti toistuvaan hyvästien jättämiseen. Yhdentoista opetusvuoteni aikana olen joutunut useaan otteeseen alkukesän aamupäivänä pitämään puhetta lukiosta valmistuville nuorille. Puheita valmistellessa olen yleensä aluksi ajatellut sen olevan mahdollisuus antaa tutuiksi tulleille
“Lukiossa opiskelun tulee ennen kaikkea puhutella ajattelua. Siksi kaikki vihkotehtävät tukevat ajattelua tavalla tai toisella.” sanoo steinerkoulun aineenopettaja Kaj Koskimies haastattelussa.
Steinerkoulun yksi näkyvimmistä ominaispiirteistä on oppikirjattomuus – mikäli nyt jonkin asian puuttuminen voi näkyä. Oppikirjojen sijaan vihkotyöksi nimetty oppitunnin osa on steinerkoululaisille tuttuakin tutumpi työskentelytapa ja satavuotisesta historiastaan huolimatta edelleen ajankohtainen ja alati uudistuva – kuten Kaj Koskimiehen haastattelu tässä lehdessä osoittaa. Tulokulmani oppikirjattomaan
Mikä on lapsuuden kuningasvuosi? Mitä on koulukypsyys? Mitä lapsen on pitänyt saada kokea, ennen kuin hän siirtyy kouluun? Millainen merkitys ryhmässäolemisen taidolla on koulukypsyyteen? Muun muassa näistä kysymyksistä puhuu artikkelissaan luokanopettaja Maria Karikoski. Esikoulussa kuusivuotiaat lapset saavat nauttia vapaasta leikistä – onneksi – sillä he